Kansalaisten digiosaaminen, palveluiden oikea ryhmittäminen sekä moderni johtaminen auttavat sote-uudistusta onnistumaan

Hallituksen esitys koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, eli tutummin sote-uudistus, hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021. Sote-uudistuksen suurin tavoite on mahdollistaa kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille hyvien palvelujen kautta. Jokainen suomalainen tarvitsee sote-palveluita – niitä ei vain voida enää toimittaa samaan tapaan kuin ennen. 

Sote-uudistuksen suurimpia haasteita on palveluiden tehokas tuotanto ja toteutus niin, että ne ovat kaikkien saatavilla – parhaimmillaan ajasta ja paikasta riippumatta. 

Jokaisella kansalaisryhmällä on omanlainen palvelukäyttäytymisensä. Osa kirjautuu verkkopankilla verkkopalveluihin ja hoitaa asiansa etänä, toiset haluavat puhua ihmisen kanssa, kolmannet jotain tältä väliltä. Kuitenkin kaikkia eri ryhmiä tulisi palvella yhtä kattavasti ja tehokkaasti. Asiakkaiden segmentointi heidän palvelutarpeidensa mukaan tuleekin olemaan yksi suurimpia haasteita johtamiselle.

Koronapandemia pakotti kansalaiset ja terveydenhoitoalan digiloikkaan ennenaikaisesti 

Koronapandemia pakotti sekä kansalaiset että terveydenalan toimijat digiloikkaan, joka oli vääjämättä tulossa, mutta se tehtiin noin viisi vuotta etuajassa. 

Suomi on suuri ja harvaan asuttu maa. Sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen fyysinen kohtaaminen terveysalan ammattilaisten kanssa jokaisella käyntikerralla on käytännössä mahdotonta. Nyt on siis aika rakentaa valmius niin, ettei fyysinen kohtaaminen ole edes välttämätöntä. 

Kaikkea ei toki voida viedä verkkoon. Esimerkiksi vanhustenhoidossa ihmisen kohtaaminen voi olla todella merkittävä asia vanhuksen kokonaishyvinvoinnissa. Kuitenkin myös heille on mahdollisuus räätälöidä digipalveluja, joissa esimerkiksi nuorempi lähisukulainen voi avustaa vaikka etänä palvelutapahtuman yhteydessä. Tähän on jo olemassa teknologisia, käytännössä toimivia ratkaisuja. 

Huomioon on otettava myös näiden eri kansalaisryhmien digitaaliset taidot. Lähestulkoon kaikilla on käytössään digilaite, jonka avulla vastaanotoille on mahdollista päästä nopeasti ja omalta kotisohvalta. Kuitenkin tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2019 neljä viidestä 16–89-vuotiaasta suomalaisesta (79 %) käytti nettiä useasti päivässä, siinä missä alle 45-vuotiaista niin tekivät lähes kaikki. Vanhemmissa ikäryhmissä monta kertaa päivässä käyttäminen ei ole yhtä yleistä: 65–74-vuotiaista osuus oli 57 prosenttia ja 75–89-vuotiaista 23 prosenttia. Näissä kahdessa ikäryhmässä kaikki eivät ensinnäkään ole ottaneet nettiä käyttöön ja hekin, jotka ovat, eivät käytä sitä yhtä ahkerasti kuin nuoremmat. Luvut lienevät nousseet kahdessa vuodessa, mutta sataan prosenttiin tuskin on päästy. 

Yksinkertainen esimerkki terveydenhoitoalan digitalisoinnista ovat takaisinsoittojärjestelmät: vihdoin terveyskeskuksilla on mahdollisuuksia nähdä, kuinka paljon tarvitaan henkilökuntaa milloinkin puhelimen ääreen, ja asiakas saa reaaliajassa tiedon koska lääkäri tai hoitaja soittaa hänelle takaisin. Parhaimmillaan nämä järjestelmät tuovat sotepalveluja tarvitsevan ihmisen ja palveluiden tuottajan yhtyeen tavalla, aikana ja palvelukanavassa, joka sopii parhaiten molemmille osapuolille.

Jos ihmisten digiosaamiseen ja -laitteistoihin investoitaisiin valtion puolelta nyt, säästyttäisiin monelta lisäkustannukselta tulevaisuudessa. 

Työn digitalisointi auttaa johtajien työtä, mutta se ei saa hämärtää henkilökohtaista otetta

Digiasiakkuuksien ja palvelusuunnittelun yhdistämisessä eri kohderyhmille yhdessä terveydenhuollon osaajien kanssa onkin johtajuudelle tuhannen taalan paikka loistaa ja osoittaa kyvykkyyteensä. 

Johtajuus voi kuitenkin olla rankkaa tehdä etänä, mutta siihen on olemassa välineitä. Digimaailman haasteet johtajuudessa vaativat johtajien kouluttautumista. Aluksi johtajuus etänä tuntuu tunteettomalta ja hygieeniseltä, mutta tähänkin on tulossa muutos. Tässä keskustelussa ovat mukana monet yliopistot, jotka auttavat kehittämällä välineitä ja keinoja motivoida sekä johtajia että työntekijöitä etämaailmassa. Etäjohtamisen kehittäminen ei kuitenkaan saisi hämärtää fyysisen läsnäolon tarvetta, joka on yksi onnistumisen peruspilareista. 

Työn digitalisointi myös auttaa johtajia tekemään parempaa analyysiä työtilanteesta ja työntekijöidensä hyvinvoinnista. Se myös mahdollistaa henkilökohtaisen kanssakäymisen täysin uudella tavalla. Uudistuksessa on vahvasti lähdetty viemään digitaalista johtamista eteenpäin, mutta systemaattista data-analyysiä voitaisiin hyödyntää vielä enemmän. 

Digityökalut eivät ole vain johtajatyön kompasseja. Onnistuneessa digitalisoinnissa yhdistyvät helppokäyttöiset ratkaisut, joiden käyttöönottoon ei tarvita satoja tunteja työntekijöiden koulutusta. Kun digityökalut ovat intuitiivisia ja loogisia käyttää, alkavat työntekijät itse ohjaamaan työtään perustuen olemassa olevaan tietoon. Ei ole syytä odottaa johtoryhmän analyysia – jos data kertoo selkeästi työmäärän lisääntymisestä tiettyinä kellonaikoina, terveydenalan ammattilaiset osaavat itse ajoittaa taukonsa eri aikoihin, jolloin esimerkiksi puhelusumaa saadaan purettua.

Sote-uudistus on niin valtava puristus terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisilta, että kaikkiin haasteisiin on syytä varautua niiden vaatimalla vakavuudella. Kuitenkin yhdistämällä terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja uusia digitaalisia innovaatioita, voimme mahdollistaa suomalaisille entistä joustavamman ja onnistuneemman palvelukokemuksen. 

Artikkelin kirjoittajat ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sekä Aurora Innovationin (vt.) toimitusjohtaja Tapani Kyrki.