Potilaan polun parantaminen nykyaikaisessa terveyskeskuksessa

Viimeisen kymmenen vuoden aikana erilaisten digitaalisten työkalujen käyttö terveydenhuollossa on lisääntynyt huomattavasti. Kuitenkin useat eri työkalut ovat luoneet monimutkaisia prosesseja ja jopa vähentäneet tehokkuutta. Pääsyy tähän on se, että digiloikkaan hypättiin vauhdilla ilman kriittistä keskustelua sen strategisista tavoitteista ja syistä.

Tavoitteena terveydenhuollon digiloikassa on kuitenkin luoda nykyaikaisia terveyskeskuksia, joissa potilaiden hoitopolku on suunniteltu siten, että potilaat pääsevät helposti personoidun terveydenhoidon äärelle.

Terveydenhoidon digitalisaatio on monimutkainen prosessi, johon on suunnattava paljon resursseja sekä asetettava selkeät aikaraamit ja tavoitteet. Sen sijaan, että otetaan käyttöön aina vain uusia digitaalisia työkaluja, terveyskeskusten pitäisi kysyä itseltään: miten voimme varmistaa sujuvan hoitopolun asiakkaillemme? Miten ja mitkä digitaaliset työkalut voivat auttaa sen saavuttamisessa?

Digitalisaation pitäisi lisätä tehokkuutta, ei työtaakkaa

Potilastyön hektisyyden takia on vaikeaa löytää aikaa pysähtyä miettimään sitä, mitkä toimet ja prosessit syövät eniten hoitajien ja lääkärien työaikaa. Usein vastaus löytyy IT-työkaluista, jotka eivät keskustele keskenään, sekä toistuvista ja puuduttavista työtehtävistä, kuten puhelimeen vastaamisesta, ajanvarauksesta ja dokumentaation päivittämisestä.

Kaikki tämä tekee potilaan hoitopolusta turhan kuoppaisen ja mutkikkaan. Samanaikaisesti hoitajien huomio ja työpanos kuluu potilaiden hoidon sijaan raskaiden ja kömpelöiden järjestelmien ylläpitoon.

Oikea tapa asennoitua terveydenhoitoalan digitalisaatioon ei ole se, että “tehdään, kun näin nyt kuuluu tehdä”. Jos digitalisaatio tehdään oikein ja oikeista syistä, se parantaa terveydenhoitoalan ammattilaisten yhteydenpitoa asiakkaisiin ja sujuvoittaa työntekijöiden jokapäiväistä työtä. Lisäksi se auttaa terveysasemien johtoa ohjaamaan resursseja, kehittämään liiketoimintaa ja varmistamaan sujuva yhteistyö digitaalisten työkalujen ja niiden käyttäjien välillä.

Yksi hyvä esimerkki onnistuneesta digiloikasta löytyy Hämeenlinnasta. Hämeenlinnan terveydenhoitopalvelun yksikkö on käyttänyt digitaalisia työkaluja vuodesta 2010. Hämeenlinnan terveyspalveluissa työskentelevä palvelukoordinaattori Kati Luostarinen painottaa työntekijöiden digiosaamista osana hyvää digitalisaatiota.

“Jatkuvasti muuttuvat järjestelmät ja niiden toimintojen oppiminen ovat haaste. Koronaviruspandemia on kuitenkin opettanut terveydenhoitoalan ammattilaiset luottamaan digitaalisiin järjestelmiin”, Luostarinen kertoo.

Yksinkertaisuus ja joustavuus palvelevat sekä asiakkaita että terveydenhoidon ammattilaisia

Mitä potilaat sitten odottavat ottaessaan yhteyttä terveydenhoitopalveluihin? He haluavat nopean reagoinnin terveydenhuollolta sekä selkeät askelmerkit eteenpäin. Näin he tuntevat olonsa turvalliseksi ja kokevat, että heidän tarpeensa on kuultu. Yksinkertaisuudella on kuviossa merkittävä rooli. Useimmat asiakkaat ottavat yhteyttä terveydenhuollon yksikköön puhelimitse, mutta eivät välttämättä tavoita ketään tai eivät saa takaisinsoittoa tarpeeksi nopeasti.

Tämän takia kaikkien yksiköiden tulisi varmistaa, että ajanvaraukseen ja terveydenhoitoon pääsyyn on useita eri kanavia – olkoon se puhelinsoitto, fyysinen käynti, chat-palvelu, tekstiviestipalvelu tai videopuhelu. Näin asiakas kokee saaneensa yksilöllistä ja perusteellista huolenpitoa digitalisaation avulla. COVID-19-epidemia toi mukanaan murroksen sekä sähköisten palveluiden tarjonnassa että niiden käytössä. Digitaalisista ympäristöistä on viimeistään nyt tullut oleellinen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, osoittaa THL:n tutkimus.

Mitä selkeämpi tieto ja kuva potilaalla on hänen hoitopolustaan, sen parempi. Jos potilas joutuu odottamaan vastausta hoitoajastaan, hän ei voi esimerkiksi tehdä muita suunnitelmia päivälleen tai kääntyä toisen lääkärin puoleen, jos hänen oma lääkärinsä on liian kiireinen.

Digitaaliseen toimintaympäristöön integroitu terveysasema tekee hoitopolusta asiakkaalle selkeän kertomalla tarkasti ja ohjeistetusti, kuka heille soittaa ja milloin, sekä tarpeen vaatiessa ohjaa potilaan ottamaan yhteyttä erikoislääkäriin.

Kati Luostarinen painottaa yksinkertaisuutta ja joustavuutta.

“Yksi selkeä tunnistautumistapa ja potilaan selkeä opastus hoitopolulla ovat erittäin tärkeitä asioita. Me Hämeenlinnassa olemme tähdänneet matalan kynnyksen yhteydenottopalveluun, jossa prosessi on sujuva sekä asiakkaalle että työntekijöille. Digitaaliset työkalut auttavat meitä olemaan avuksi asiakkaille – vuorokauden ympäri”, Luostarinen toteaa.

Voit tutustua tapahtumaan täältä.